Lopun aika jo Jeesuksen elämässä

Tämä aihe on myös katsottavissa videona

Jeesus kertoi  Matt. 24: 30. Ja silloin Ihmisen Pojan merkki näkyy taivaalla, ja silloin kaikki maan sukukunnat parkuvat; ja he näkevät Ihmisen Pojan tulevan taivaan pilvien päällä suurella voimalla ja kirkkaudella. 31. Ja hän lähettää enkelinsä suuren pasunan pauhatessa, ja he kokoavat hänen valittunsa neljältä ilmalta, taivasten ääristä hamaan toisiin ääriin. 32. Mutta oppikaa viikunapuusta vertaus: kun sen oksa jo on tuore ja lehdet puhkeavat, niin te tiedätte, että kesä on lähellä. 33. Samoin te myös, kun näette tämän kaiken, tietäkää, että se on lähellä, oven edessä. 34. Totisesti minä sanon teille: tämä sukupolvi ei katoa, ennenkuin kaikki nämä tapahtuvat.

Mitä Jeesus tarkoitti? Eihän maailman loppu tullut sen sukupolven aikana. Tällä yleensä katsotaankin Jeesuksen tarkoittaneen kirkastusvuoren tapahtumaa, sekä hänen taivaaseen astumistaan pilvissä yläilmoihin, jotka olivatkin tuon puheen ensisijainen toteutuminen. Hän lupasi tulla samalla tavoin kuin taivaaseen menikin.

Toisin sanoen jo Jeesuksen elämässä olivat läsnä esikuvallisesti ne elementit, jotka toteutuvat viimeisenä aikana ennen Jeesuksen toista tulemusta ja maailman loppua. Tahtoisin laajentaa tuon lauseen merkitystä. Jeesuksen elämässä ja varsinkin kärsimystiessä oli läsnä kaikki ne elementit, jotka olivat toistuvasti läsnä kerettiläisten vainoissa 1700 luvulle asti ja tulevat varmastikin olemaan läsnä myös viimeisten päivien tapahtumissa jolloin ihmiskunta kohtaa ahdistuksen jollaista ei ole koskaan ollut. Ehkä viimeisen sukupolven tie muistuttaa Jeesuksen kärsimystietä   teosta aina pelastettujen kuolleista ylösnousemukseen ja taivaaseen astumiseen saakka.

Olen laatinut kuusi tunnusmerkkiä joiden katson olevan samankaltaiset sekä Jeesuksen elämässä, että Raamatulle uskollisten Jeesuksen seuraajien elämässä ajan loppuun asti.

Yksi: Oikeudellisuus. Juutalaiset kokivat jumalasuhteen oikeudelliseksi suhteeksi. Synti voitiin hyvittää vain tekemällä oikeita tekoja, jotka olivat uhri Jumalalle ja osoitus uskovien erinomaisuudesta. Syntiä, joka on yhtäkuin laittomuus ei kuitenkaan voida hyvittää tekemällä oikeista tekoja. Tätä monesti uskovat kuitenkin yrittävät ja sitä kutsutaan farisealaisuudeksi tai omilla teoilla vanhurskautumiseksi.

Luuk. 18:11. ”Fariseus seisoi ja rukoili itsekseen näin: 'Jumala, minä kiitän sinua, etten minä ole niinkuin muut ihmiset, riistäjät, väärämieliset, huorintekijät, enkä myöskään niinkuin tuo publikaani.”

Fariseus näki paljon vaivaa uskonsa eteen, mutta ei silti tuntenut Jumalaa ja Hänen vanhurskasta tahtoaan. Fariseuksilla ei kuitenkaan ollut sitä rauhaa sydämessä, jota Jeesus tuli tuomaan.

Kaksi: Vallanhalu. Jeesuksen saavuttama kansansuosio ja hänen puhdas elämä oli vaaraksi uskonnollisille johtajille. He tunsivat otteensa kansaan olevan uhattuna ja siksi Jeesus oli heille mitä vaarallisin vastustaja.

Joh. 11:48. Jos annamme hänen näin olla, niin kaikki uskovat häneen, ja roomalaiset tulevat ja ottavat meiltä sekä maan että kansan." 49. Mutta eräs heistä, Kaifas, joka sinä vuonna oli ylimmäinen pappi, sanoi heille: "Te ette tiedä mitään 50. ettekä ajattele, että teille on parempi, että yksi ihminen kuolee kansan edestä, kuin että koko kansa hukkuu."

Kolme: Rakkaudettomuus. Uskonnolliset johtajat eivät rakastaneet ketään. Rakkaudettomuus johti heidät vihaamaan ja murhaamaan. Sanomaton raivo täytti heidät ja Jeesus oli saatava pois päiviltä hinnalla millä hyvänsä.

Juuda 1:16. He ovat napisijoita, kohtalonsa nurkujia ja vaeltavat himojensa mukaan; heidän suunsa puhuu pöyhkeitä, ja he mielistelevät ihmisiä oman etunsa tähden.

Neljä: Esivallan miekan hyväksikäyttö. Juutalaisilla ei ollut itsellään laillista oikeutta tuomita ketään kuolemaan, joten he tarvitsivat Rooman maailmanvallan apua katalan aikeensa toteuttamiseen. Pilatus edusti tuota valtaa. Hän oli kuin vaaka, joka ei oikein tiennyt mille puolelle kallistua. Lopulta hänen oma maallinen etunsa voitti ja hän suostui juutalaisten verenhimoisiin vaatimuksiin. Suurvalta vedettiin tahtomattaan käsikassaraksi uskonnollisen vallan murhanhimon toimeenpanijaksi.

Mark. 15:11. Mutta ylipapit kiihoittivat kansaa anomaan, että hän ennemmin päästäisi heille Barabbaan. 12. Ja Pilatus puhui taas heille ja sanoi: "Mitä minun sitten on tehtävä hänelle, jota te sanotte juutalaisten kuninkaaksi?" 13. Niin he taas huusivat: "Ristiinnaulitse hänet!"

Viisi: Ulkokultaisuus. Juutalaiset johtajat tekivät kaiken muka Jumalan kunniaa ajatellen ja kansan parhaaksi. He olivat osoittavinaan vain hurskasta tuohtumusta tuota Jeesusta kohtaan, joka ei osoittanut mitään halua lopettaa toimintaansa ja nöyrtyä heidän tahtonsa alle.

Matt. 23:25. Voi teitä, kirjanoppineet ja fariseukset, te ulkokullatut, kun te puhdistatte maljan ja vadin ulkopuolen, mutta sisältä ne ovat täynnä ryöstöä ja hillittömyyttä! 26. Sinä sokea fariseus, puhdista ensin maljan sisus, että sen ulkopuolikin tulisi puhtaaksi!

Kuusi: Jeesus naulittiin ristille ja Hän kuoli. Sunnuntai aamuna Hän heräsi kuolleista ja poistui haudasta. Samalla moni muukin "pyhä" nousi haudoistaan. Neljänkymmenen päivän kuluttua Hän nousi pilven viemänä taivaaseen annettuaan lupauksen tulla samalla tavoin takaisin. Tuon hirvittävän taistelun, jonka pahan voimat näyttivät voittaneen koituikin Jeesuksen suvereeniksi voitoksi. Kuolemallaan Hän kukisti kuoleman. Hän elää ja tulee takaisin hakemaan kaikkien aikojen kaikki Jumalaan uskoneet taivaskotiin. Tuo päivä on lähellä!

Joh. 20:12. ja näki kaksi enkeliä valkeissa vaatteissa istuvan, toisen pääpuolessa ja toisen jalkapuolessa, siinä, missä Jeesuksen ruumis oli maannut. 13. Nämä sanoivat hänelle: "Vaimo, mitä itket?" Hän sanoi heille: "Ovat ottaneet pois minun Herrani, enkä tiedä, mihin ovat hänet panneet." 14. Tämän sanottuaan hän kääntyi taaksepäin ja näki Jeesuksen siinä seisovan, eikä tiennyt, että se oli Jeesus. 15. Jeesus sanoi hänelle: "Vaimo, mitä itket? Ketä etsit?" Tämä luuli häntä puutarhuriksi ja sanoi hänelle: "Herra, jos sinä olet kantanut hänet pois, sano minulle, mihin olet hänet pannut, niin minä otan hänet." 16. Jeesus sanoi hänelle: "Maria!" Tämä kääntyi ja sanoi hänelle hebreankielellä: "Rabbuuni!" se on: opettaja. 17. Jeesus sanoi hänelle: "Älä minuun koske, sillä en minä ole vielä mennyt ylös Isäni tykö; mutta mene minun veljieni tykö ja sano heille, että minä menen ylös, minun Isäni tykö ja teidän Isänne tykö, ja minun Jumalani tykö ja teidän Jumalanne tykö."

Matt. 27:52. ja haudat aukenivat, ja monta nukkuneiden pyhien ruumista nousi ylös. 53. Ja he lähtivät haudoistaan ja tulivat hänen ylösnousemisensa jälkeen pyhään kaupunkiin ja ilmestyivät monelle.

Ap.t. 1:3. ja joille hän myös kärsimisensä jälkeen moninaisten epäämättömien todistusten kautta osoitti elävänsä, ilmestyen heille neljänkymmenen päivän aikana ja puhuen Jumalan valtakunnasta.

Lopun aikaan Jeesuksen kärsimystietä voidaan verrata kun tarkastelemme kristikunnan historiaa luopuneen keskiajan kirkon  vallan vuosisatojen näkökulmasta.

Kun asetamme kohtaan yksi  Rooman kirkon oppirakennelman, niin havaitsemme, että se on samankaltainen kuin oli fariseusten uskonkäsitys, eli omilla teoilla vanhurskautuminen kirkon opetuksen mukaisesti. Tuo oppi ei kuitenkaan tuo sielulle rauhaa eikä johda Jumalan tahdon tuntemiseen.

2 Kor. 11:13. Sillä semmoiset ovat valheapostoleja, petollisia työntekijöitä, jotka tekeytyvät Kristuksen apostoleiksi. 14. Eikä ihme; sillä itse saatana tekeytyy valkeuden enkeliksi.

Kohtaan kaksi voimme asettaa keskiajan Paavinvallan pyrkimyksen ehdottomaan ylivaltaan. Vaikka se oli mahtava koko maailman kattava hengellispoliittinen organisaatio, koki se olemassa olonsa uhatuksi kerettiläisten taholta, jotka uskoivat, että pelastus tulee yksin uskosta Jeesuksen veren ansioihin eivätkä tunnustaneet paavin asemaa Jeesuksen sijaisena. He edustivat omana aikanaan Kristusta ja viha heitä kohtaan oli vihaa itseään Jeesusta kohtaan. Kirkon valta oli todella heikoissa kantimissa, kuten fariseustenkin, että sitä voitiin näillä uusilla raamatullisilla uskonpuhdistuksen aatteilla uhata.

Ilm. 17:12. Ja ne kymmenen sarvea, jotka sinä näit, ovat kymmenen kuningasta, jotka eivät vielä ole saaneet kuninkuutta, mutta saavat vallan niinkuin kuninkaat yhdeksi hetkeksi pedon kanssa. 13. Näillä on yksi ja sama mieli, ja he antavat voimansa ja valtansa pedolle. 14. He sotivat Karitsaa vastaan, mutta Karitsa on voittava heidät, sillä hän on herrain Herra ja kuningasten Kuningas; ja kutsutut ja valitut ja uskolliset voittavat hänen kanssansa."

Sarvet ja peto kuvaavat maallisia valtakuntia ja niissä harjoitettua uskonnollisuutta. 

Kohtaan kolme. Rakkaudettomuus on tyypillistä kaikelle synnille ja se johtaa samoihin tekoihin Jeesuksen seuraajia kohtaan kuin se johti Jeesusta kohtaan. Raivo ja murhanhimo olivat tyypillisiä tunteita kerettiläisiä kohtaan. Heidät piti raivata keinolla millä hyvänsä pois päiviltä.

Joh. 8:44. Te olette isästä perkeleestä, ja isänne himoja te tahdotte noudattaa. Hän on ollut murhaaja alusta asti, ja totuudessa hän ei pysy, koska hänessä ei totuutta ole. Kun hän puhuu valhetta, niin hän puhuu omaansa, sillä hän on valhettelija ja sen isä.

Kohtaan neljä. Portto, joka istuu pedon selässä ja ohjaa sitä kuvaa hyvin sitä, miten paavin valta ohjasi maallisia valtakuntia keskiajalla ja profetioiden mukaan tulee vielä vähäksi aikaa ohjaamaan jälleen ennen Jeesuksen tulemusta todennäköisesti USA:n ja EU:n avulla omien päämääriensä toteuttamiseen. Portto on totuudesta luopunut kristillinen kirkko. Peto on maallinen tai uskonnollismaallinen valta, joka vainoaa toisinajattelevia. Lopun lähetessä se toimii myös ekumeenisessa liikkeessä. Maalliset kuninkaan ja keisarit tekivät kuten paavi määräsi, vaikkakin joskus vastahakoisesti kuten Pilatus.

Ilm. 16:3. Ja hän vei minut hengessä erämaahan. Siellä minä näin naisen istuvan helakanpunaisen pedon selässä; peto oli täynnä pilkkaavia nimiä, ja sillä oli seitsemän päätä ja kymmenen sarvea. 4. Ja nainen oli puettu purppuraan ja helakanpunaan ja koristettu kullalla ja jalokivillä ja helmillä ja piti kädessään kultaista maljaa, joka oli täynnä kauhistuksia ja hänen haureutensa riettauksia. 5. Ja hänen otsaansa oli kirjoitettu nimi, salaisuus: "Suuri Babylon, maan porttojen ja kauhistuksien äiti."

Kohtaan viisi. Totuudesta langenneet kirkot ovat aina osanneet peittää todellisen luonteensa niin, että on ollut vaikea havaita niiden olleen monien kauheuksien takana. Ne osaavat järjestää onnettomuuksia ja katoamisia, joita ei koskaan kyetä selvittämään. Kirkon piispat ja kardinaalit esiintyvät nöyrästi vaikkakin loisteliaasti pukeutuen, kansaa siunaten ja hurraa huutojen kaikuessa. Ulkoinen esiintyminen on puhtoista ja prameaa.

Ilm. 18:7. Niin paljon kuin hän on itselleen kunniaa ja hekumaa hankkinut, niin paljon antakaa hänelle vaivaa ja surua. Koska hän sanoo sydämessään: 'Minä istun kuningattarena enkä ole leski enkä ole surua näkevä',

Porton, väärän profeetan ja pedon synkkä historia noudattaa paljolti samaa kaavaa, joka toteutui Jeesuksen kärsimystiessä.

Uskon, että sama kaava toteutuu myös viimeisessä suuressa ahdistuksessa, onhan se henki, joka pahuuden voimia innoittaa sama kuin aina on ollut.

Onhan myös Pyhä Henki sama loppuun asti kuin Hän on aina ollut. Jeesuksen käytös antaa meille esikuvan jota on hyvä seurata jos vainon tulet syttyvät omana aikanamme. Tuhannet marttyyrit seurasivat Hänen esimerkkiään ja menivät polttoroviolle iloisesti laulaen ikään kuin hääjuhlaan.

Kohtaan kuusi. Jeesuksen ylösnousemus kuolleista oli myös esikuvallista koskien kaikkien aikoja Jumalaan uskoneiden herättämisestä Jeesuksen toisen tulemuksen yhteydessä. Jeesus kutsuu pyhät ja he nousevat haudoistaan nuoruuden voimassa ja virheettömässä uudesti luodussa kirkkauden ruumissa ja vastaanottava iankaikkisen elämän Jumalan armolahjana. Ihmiskunnan historia tulee päättymään oikeuden ja armon riemuvoittoon. Tulemuksessaan Jeesus tuhoaa suuren Babylonin, Porton ja Pedon, jotka olivat pitäneet ihmiskuntaa niin kauan valheen ja synnin vankilassa.

Kristukseen uskoville ovat tarkoitetut nämä lohduttavat sanat:

1 Tess 4:13. Mutta me emme tahdo pitää teitä, veljet, tietämättöminä siitä, kuinka poisnukkuneiden on, ettette murehtisi niinkuin muut, joilla ei toivoa ole. 14. Sillä jos uskomme, että Jeesus on kuollut ja noussut ylös, niin samoin on Jumala Jeesuksen kautta myös tuova poisnukkuneet esiin yhdessä hänen kanssaan. 15. Sillä sen me sanomme teille Herran sanana, että me, jotka olemme elossa, jotka jäämme tänne Herran tulemukseen, emme suinkaan ehdi ennen niitä, jotka ovat nukkuneet. 16. Sillä itse Herra on tuleva alas taivaasta käskyhuudon, ylienkelin äänen ja Jumalan pasunan kuuluessa, ja Kristuksessa kuolleet nousevat ylös ensin; 17. sitten meidät, jotka olemme elossa, jotka olemme jääneet tänne, temmataan yhdessä heidän kanssaan pilvissä Herraa vastaan yläilmoihin; ja niin me saamme aina olla Herran kanssa.  18. Niin lohduttakaa siis toisianne näillä sanoilla.

2 Tess. 2:7. Sillä laittomuuden salaisuus on jo vaikuttamassa; jahka vain tulee tieltä poistetuksi se, joka nyt vielä pidättää, 8. niin silloin ilmestyy tuo laiton, jonka Herra Jeesus on surmaava suunsa henkäyksellä ja tuhoava tulemuksensa ilmestyksellä, 9. tuo, jonka tulemus tapahtuu saatanan vaikutuksesta valheen kaikella voimalla ja tunnusteoilla ja ihmeillä 10. ja kaikilla vääryyden viettelyksillä niille, jotka joutuvat kadotukseen, sentähden etteivät ottaneet vastaan rakkautta totuuteen, voidaksensa pelastua. 11. Ja sentähden Jumala lähettää heille väkevän eksytyksen, niin että he uskovat valheen, 12. että kaikki ne tuomittaisiin, jotka eivät ole uskoneet totuutta, vaan mielistyneet vääryyteen.

Valitettavasti lopun ajan Kristuksen näkyvä seurakunta on vaarassa toistaa Juudan kansan kohtalon suhteessa Jeesukseen ja erityisesti hänen Raamatussa ilmoitettuun tahtoonsa.  On paljon mieltymystä taruihin ja vääriin Raamatun tulkintoihin ja näin väkevä eksytys pettää monet. Juutalaiset johtajat eivät hyväksyneet Jeesusta Messiaaksi ja hänen neuvojaan varteen otettaviksi.

Matt. 10:24. Ei ole opetuslapsi opettajaansa parempi, eikä palvelija parempi isäntäänsä. 25. Opetuslapselle riittää, että hänelle käy niinkuin hänen opettajalleen, ja palvelijalle, että hänelle käy niinkuin hänen isännälleen. Jos he perheenisäntää ovat sanoneet Beelsebuliksi, kuinka paljoa enemmän hänen perheväkeään! 26. Älkää siis peljätkö heitä. Sillä ei ole mitään peitettyä, mikä ei tule paljastetuksi, eikä mitään salattua, mikä ei tule tunnetuksi.

Lopulta Kristus saapuu ja voittaa kaikki pahuuden voimat.

Ilm. 22:12. Katso, minä tulen pian, ja minun palkkani on minun kanssani, antaakseni kullekin hänen tekojensa mukaan. 13. Minä olen A ja O, ensimmäinen ja viimeinen, alku ja loppu. 14. Autuaat ne, jotka pesevät vaatteensa, että heillä olisi valta syödä elämän puusta ja he pääsisivät porteista sisälle kaupunkiin!

Elämme vakavaa aikaa. Yksin usko Kristuksen veren voimaan pelastaa meidät tuholta, joka maanpiiriä kohtaa.