ONKO ELÄMÄSI PAKETISSA?

 

Lähi-idässä tuntuu olevan menossa ikäänkuin lopullisen ratkaisun aika. Isis pyrkii julmalla sodalla lopulta voittamaan ja saattamaan islaminuskon koko maailman ainoaksi oikeaksi uskonnoksi. Suuret on haaveet. Lopullinen ratkaisu pitää sisällään sen, että nyt riittää. Nyt on tultu äärirajalle. Näin ei enää voi jatkua. Siinä on myös tuomion tuntua. Me emme länsimaissa suinkaan yhdy islamistien näkemyksiin, päin vastoin.

Kun turvallisuus alkaa järkkyä alkavat vastavoimatkin toimia. Tulevaisuus näyttää mitkä mittasuhteet Isisin vastainen sota tulee saamaan.

Tuolla sanalla turvallisuus perustellaan ja pyhitetään monia asioita maailmassa. Turvattomuus lisääntyy islamilaisen maailman noustessa vahvaksi vaikuttajaksi maailman politiikassa terrorismin keinoin. Terrorismin vastainen sota on kuin kaiken pyhittävä itsestään selvyys, ainoa oikea toimintatapa. Turvallisuus on meidän jokaisen yksi perustarpeistamme ja sen ylläpitäminen ohjaa tekojamme paljon.

Meillä on usein myös tilanteita henkilökohtaisessa elämässä, jolloin turvallisuuden tunne järkkyy, työttömyys, vakava sairaus, vaikeudet ihmissuhteissa ja monet muut. Varmasti nämä henkilökohtaisella tasolla olevat elämän surut ja ilot ovatkin kaikista merkittävimmät vaikuttajat omaan turvallisuuden tunteeseemme.

Me ihmiset kaipaamme turvallisuutta. On vakuutukset, on monet ns. turvaverkot, jotka varmistavat, että mitään todella pahaa ei pääse tapahtumaan. Monesti elämässä kohtaamme epävarmuuden, jopa kriisin aikoja. Olo on kuin trapetsitaiteilijalla, joka tasapainoilee ohuella köydellä yläilmoissa. Hänellä on turvaverkko, jos sattuu putoamaan. Jokainen meistä rakentaa itselleen jonkinlaisen turvaverkon. On työttömyyskassoja ym…

Koko elämä silloin, kun olo on turvallista, on kuin laatikko, tai paketti. Siinä on turvalliset hallittavat rajat suojaamassa. Meillä ihmisillä on taipumus paketoida kaikki, niin tavarat kuin asiat. Paketti on turvallinen, se on hallittavissa. Sillä on selkeät ääret. On vasen sivu, oikea sivu, pohja ja kansi. Oletko ajatellut, että käytännössä kaikki tavara, jota kaupoissa myydään, saapuu kauppoihin paketeissa? Kävin yrittäjänä ollessani usein valtavassa varastossa, johon tulee ulkomailta valtavasti erilaista kulutustavaraa. Moottoripyöristä vaatteisiin ja kenkiin kodinkoneisiin ym. Kaikki ne tavarat ovat pakatut samankaltaisiin pahvilaatikoihin, jotka on pinottu määrämittaisille lavoille. Järjestys on hyvä ja tavaravirta hyvin hallinnassa.

Myös ajatukset, suunnitelmat ym. ikään kuin paketoidaan, vaikka ovatkin aineettomia asioita. Kun jokin projekti on saatu valmiiksi, usein sanotaan, että se on saatu pakettiin. Miten on uskon asioiden laita? Oletko jo saanut oman uskosi pakettiin ?

Aiheen tähän kirjoitukseen sain kun kesällä tein pihalle kukkalaatikkoa. Ei siinä muuta ollut kuin kaksi pidempää lautaa ja kaksi lyhyempää. Näistä suorakaide, jossa on ääret ja sisälle multaa. Tähän sai vaimo sitten istuttaa kukkasia.

Raamatustakin löydämme eräänlaisen kuvauksen "kukkalaatikosta" tai "paketista";

Ef. 3:17. Näin Kristus asuu teidän sydämissänne, kun te uskotte, ja rakkaus on elämänne perustus ja kasvupohja. 18. Silloin te kykenette yhdessä kaikkien pyhien kanssa käsittämään kaiken leveyden, pituuden, korkeuden ja syvyyden, 19. ja voitte tajuta Kristuksen rakkauden, joka ylittää kaiken tiedon. Niin Jumalan koko täyteys valtaa teidät. 20. Jumalalle, joka meissä vaikuttavalla voimallaan kykenee tekemään monin verroin enemmän kuin osaamme pyytää tai edes ajatella,

Eikö tässä puhuta juuri paketin ulottuvuuksista? leveyden, pituuden, korkeuden ja syvyyden?

En tiedä apostoli Paavalista, mutta jos minä olisin jo saanut uskonpakettini kasaan, niin kovin pieni paketti se taitaisi olla. Uskon, että Jumalan koko täyteys on valtavan laaja ja avara. Sen ymmärtämiseen menee koko elämä, jos riittääkään. Uskon asioissa valitsen mieluummin epävarmuuden turvallisuuden sijaan, sillä aina on varaa kasvaa ja löytää uusia ulottuvuuksia Sanasta.

Kristinusko on täynnä paradokseja, vastakkaisuuksia. Törmään niihin jatkuvasti. On kuin vesi ja öljy – ne eivät sekoitu keskenään. Niin ei myös Jumalan maailma sekoitu synnin maailmaan, mutta kuitenkin vaikuttaa täällä. Paradoksi on siinä, että Jumalan luonne, joka on ilmaistu Hänen Sanassaan, on yksinkertaisuudessaan niin yksiselitteinen, jopa yksinkertainen, että siihen mukautuminen tuntuu monesta liian ahtaalta – ahdasmieliseltä. Paketti tuntuu monesti aivan liian pieneltä.

Pari esimerkkiä, jotka kuvaavat mitä tarkoitan.

Pelastusta ei ole yhdessäkään toisessa kuin Jeesuksessa.

On mentävä ahtaasta portista sisälle taivasten valtakuntaa.

On oltava tietynlainen hääpuku Kuninkaan Pojan häissä.

Ellei ole Jumalan henkeä, ei ole Hänen omansa. Tiukkoja vaatimuksia, ahtaita ja yksisilmäisiä vaatimuksia.

Sak. 6:12. Sano hänelle: Näin sanoo Herra Sebaot:  Mies, jonka nimi on Uusi Verso, nousee tästä maasta ja rakentaa Herran temppelin. 13. Hän on rakentava Herran temppelin, hän saa osakseen kunniaa, ja hän istuu ja hallitsee valtaistuimellaan. Pappi on seisova hänen valtaistuimensa vieressä, yksimielisinä he toimivat toinen toisensa rinnalla.

 Kukan siemen itää kukkalaatikossa ja versoaa. Jeesusta kutsutaan vanhan testamentin puolella "Versoksi". Hän itse vertaa itseään jaloon viinipuuhun.

Kun viinipuun verso nousee mullasta, joutuu se heti monille vaaroille alttiiksi. Joku eläin voi syödä sen. Kova tuuli voi sen katkaista. Polttava helle tai raju sade voi sen turmella. Kuitenkin viinipuun tai kukan on kasvettava ja tultava täyteen komeuteensa ja tuottaa hedelmää. Kaikista vaaroista huolimatta tuo hento kasvi voi tuntea turvallisuutta ja olla huoleti. Jeesus sanoo Vuorisaarnassa;

Matt. 6:28. "Mitä te vaatetuksesta huolehditte! Katsokaa kedon kukkia, kuinka ne nousevat maasta: eivät ne näe vaivaa eivätkä kehrää. 29. Minä sanon teille: edes Salomo kaikessa loistossaan ei ollut niin vaatetettu kuin mikä tahansa niistä. 30. Kun Jumala näin pukee kedon ruohon, joka tänään kasvaa ja huomenna joutuu uuniin, niin tottahan hän teistä huolehtii, te vähäuskoiset!

Uskovan ihmisen täytyy laajentaa valtavasti rajojaan. Jumala tietää, että me ihmiset kestämme paljon enemmän vaikeuksia ja vaivoja kuin itse monesti kuvittelemmekaan. Ajatellaanpa vaikka marttyyreja. He antoivat iloiten henkensä, sillä heidän turvansa ei ollut tässä maailmassa, vaan tulevassa. Monesti kysymme, missä on Jumala kun jotain ikävää tapahtuu joko itselle tai muille. Ongelmat ja onnettomuudet ylittävät monin verroin kestokykymme, silti me voimme tai pitäisi olla rauhallisia ja luottaa Jumalaan. Hän tietää, että voimme kestää ja saada voiton. Löydämme esimerkin myrskyävältä Galilean järveltä; 

Matt. 8:23. Jeesus tyynnyttää myrskyn.  Jeesus astui veneeseen, ja opetuslapset seurasivat häntä. 24. Järvellä nousi äkkiä ankara myrsky. Aallot löivät yli veneen, mutta Jeesus nukkui. 25. Silloin opetuslapset herättivät hänet ja sanoivat: "Herra, pelasta meidät! Me hukumme." 26. "Miksi te noin pelkäätte, vähäuskoiset?" Jeesus sanoi. Sitten hän nousi ja nuhteli tuulta ja aaltoja, ja tuli aivan tyven. 27. Ihmiset hämmästyivät ja sanoivat: "Mikä tämä mies on? Häntähän tottelevat tuulet ja aallotkin."

Jeesus nukkui kun opetuslapsilla oli henki kurkussa! Mihin Jeesuksen rauha perustui? Luottamukseen Isään. Hän oli myös tietoinen omasta tehtävästään ja sen ei totisesti ollut määrä päättyä järven syvyyteen.

Jeesus ei pyrkinyt löytämään turvallista elämää. Hän ei toiminut siten, että olisi saanut elämässään niitä asioita, joita me usein pidämme luonnollisina ja hyvään elämään kuuluvina. Hän ei perustanut perhettä. Hän ei tehnyt kasteensa jälkeen työtä, josta olisi saanut kunnon palkan. Hänellä ei ollut urasuunnitelmaa. Hän ei käyttänyt suuria henkisiä lahjojaan hankkiakseen itselleen kunnon viran ja valtaapitävien suosiota. Elämän tyylillään Jeesus enemminkin hankki vihamiehiä kuin ystäviä niiden parista, joita yleensä pidetään yhteiskunnassa tärkeinä. Jeesuksen turvallisuus löytyi jostakin muualta.

Se löytyi rukouksesta. Hän eli alinomaa yhteydessä Isään ja sai häneltä voimaa ja lohtua. Jeesuksen päämäärä oli aivan muualla kuin tässä ajassa ja tässä maailmassa. Apostoli Paavali sanoo;

1 Kor 15: 37. Ja kun kylvät, et kylvä tulevaa kasvia vaan pelkän siemenen, vehnänjyvän tai jonkin muun kasvin siemenen. 38. Mutta Jumala antaa sille sellaisen varren kuin hän on nähnyt hyväksi, jokaiselle siemenelle sellaisen kuin sille kuuluu. 43. Mikä kylvetään vähäpätöisenä, nousee kirkkaana. Mikä kylvetään heikkona, nousee täynnä voimaa.

Jeesus oli Verso ja hän kasvoi täyteen miehuuteen ja voitti vihollisen vallat. Uskovien myös tulee vahvistua ja kasvaa täyteen miehuuteen Sanan opastamina.

Apostoli Paavali kuvaa sattuvasti uskovan elämää epävarmuuden tilassa, mutta kuitenkin turvattuna;

2 Kor. 4:8. Me olemme kaikin tavoin ahtaalla mutta emme umpikujassa, neuvottomia mutta emme toivottomia,  9. vainottuja mutta emme hylättyjä, maahan lyötyjä mutta emme tuhottuja. 10. Me kannamme aina ruumiissamme Jeesuksen kuolemaa, jotta myös Jeesuksen elämä tulisi meidän ruumiissamme näkyviin. 11. Me tosin elämme, mutta meidät annetaan Jeesuksen tähden alituisesti alttiiksi kuolemalle, jotta myös Jeesuksen elämä tulisi näkyviin kuolevaisessa ruumiissamme. 12. Meissä siis tekee työtään kuolema, mutta teissä elämä. 13. Meillä on sama uskon Henki, josta on kirjoitettu: "Minä uskon, ja siksi puhun." Niin mekin puhumme, koska uskomme.

Mahtoiko Jeesus ikään kuin nähdä elämänsä ”pakettina”, oliko hänen elämänsä täysin hallinnassa? Vai kokiko hän elämän pikemminkin ikään kuin viinipuuna, jossa ei ole säännöllisiä ja tarkoin määriteltäviä ääriä? Vai kenties ikään kuin puun lehtenä. Vaikkapa vaahteranlehtenä, jossa on eri suuntiin viittaavia sakaroita. Ehkä Jeesus koki elämän hyvin moniulotteisena ja vaihtoehtoja tarjoavana?

Monesti meillä ihmisillä on elämässä vain yksi tie eteenpäin. Jos se tie ei viekään eteenpäin, turvallisuutemme tunne järkkyy. Jumala varmaan tietää, että on monia muitakin vaihtoehtoja mennä eteenpäin. Itse elämä on tärkein. Aina on tie päästä eteenpäin. Voi olla, että Jeesus nukkui veneessä turvallisella mielellä senkin vuoksi, että hän luotti Isään, olipa hän veneessä tai järven pohjassa. Näin ovat marttyyrit Jumalaan luottaneet ja antaneet henkensä ilolauluja laulaen.

1 piet. 1:23. Olettehan te syntyneet uudesti, ette katoavasta siemenestä, vaan katoamattomasta, Jumalan elävästä ja pysyvästä sanasta. 24. Sillä  ihminen on kuin ruoho, ihmisen kauneus kuin kedon kukka. Ruoho kuivuu, kukka lakastuu, 25.  mutta Herran sana pysyy iäti.

Turvallisuus uskon asioissa on aina perustunut ja perustuu Jeesukseen ja hänen huolenpitoonsa ja lupaukseen ikuisesta elämästä taivaassa. Jälleen yksi paradoksi Raamatusta;

Luuk. 9:24. Sillä se, joka tahtoo pelastaa elämänsä, kadottaa sen, mutta joka sen minun tähteni kadottaa, on sen pelastava. 25. Mitä hyödyttää ihmistä, jos hän voittaa omakseen koko maailman mutta saattaa itsensä tuhoon ja turmioon?

Luuk. 17:33. Joka yrittää turvata elämänsä, kadottaa sen, mutta joka sen kadottaa, on pelastava sen omakseen.

Epävarmuus ja vaarat voivat sävyttää uskovaa tässä ajassa, mutta tuleva elämä on taattu.

Luuk. 12:16. Ja hän esitti heille vertauksen: "Oli rikas mies, joka sai maastaan hyvän sadon. 17. Hän mietti itsekseen: 'Mitä tekisin? Minun satoni ei mahdu enää mihinkään.' 18. Hän päätti: 'Minäpä teen näin: puran aittani ja rakennan isommat niiden sijaan. Niihin minä kerään koko satoni ja kaiken muun, mitä omistan. 19.Sitten sanon itselleni: Kelpaa sinun elää! Sinulla on kaikkea hyvää varastossa moneksi vuodeksi. Lepää nyt, syö, juo ja nauti elämästä!' 20. Mutta Jumala sanoi hänelle: 'Sinä hullu! Tänä yönä sinun sielusi vaaditaan sinulta takaisin. Ja kaikki, minkä olet itsellesi varannut - kenelle se joutuu?' 21. "Näin käy sen, joka kerää rikkautta itselleen mutta jolla ei ole aarretta Jumalan luona."

Rikas mies oli menestynyt ja tyytyväinen oloonsa. Hän oli saanut elämänsä "pakettiin", tulevaisuus oli turvattu. Miksi Jeesus ei pitänyt hyvänä tätä olotilaa? Voisiko olla niin, että elämässä yleensä ja uskonelämässä erityisesti tyytyväisyys nykyisyyteen ja ikäänkuin asettuminen laakereilla lepäämään johtaa lopulta kuolemaan. Ei ole tarvis enää yrittää ja mennä eteenpäin.

Tarkastellaan lähemmin muutamia ahtaita ja joistakin yksisilmäisiltä tuntuvia, ikään kuin pieniä laatikoita, raamatun vaatimuksia uskovaan nähden:

Pelastusta ei ole yhdessäkään toisessa kuin Jeesuksessa. Onhan maailmassa miljoonia hartaita uskovia esim. muslimien piirissä. Kaipa he kuitenkin palastuvat oman hartautensa turvin? Ei kait voi olla niin, että vain yksi nimi toisi pelastuksen? En ota kantaa kenenkään pelastukseen, mutta haluan sanoa sen, että Jeesus nimi ei ole vain nimi muiden joukossa. Häntä ei voi verrata Muhammediin tai Budhaan tai Shivaan jne…Jeesus nimi pitää sisällään valtavia ulottuvuuksia. Tuohon nimeen on kätketty kaikki mitä on olemassa, niin nykyiset kuin tulevaiset.

Room. 8:38. Olen varma siitä, ettei kuolema eikä elämä, eivät enkelit, eivät henkivallat, ei mikään nykyinen eikä mikään tuleva eivätkä mitkään voimat, 39. ei korkeus eikä syvyys, ei mikään luotu voi erottaa meitä Jumalan rakkaudesta, joka on tullut ilmi Kristuksessa Jeesuksessa, meidän Herrassamme.

On mentävä ahtaasta portista sisälle taivasten valtakuntaan. Ahdistaa jo tuo sanakin – ahtaasta portista. Onko kyse tiukkapipoisuudesta? Ahdasmielisyydestä? Ei, vaan siitä, että kaikki mitä meillä on tässä ajassa, on synnin turmelemaa ja joutaa pois pantavaksi. Mitään ei saa ottaa mukaan taivastielle. Kaikki pitää uhrata Heralle. Jeesus sanoi rikkaalle miehelle;

Luuk. 18.22. Tämän kuullessaan Jeesus sanoi: "Yksi sinulta vielä on tekemättä. Myy kaikki, mitä sinulla on, ja jaa rahat köyhille, niin sinulla on aarre taivaissa. Tule sitten ja seuraa minua."

On oltava tietynlainen hääpuku Kuninkaan Pojan häissä. Juhlapuku on yhtä kuin Jeesuksen vanhurskaus hyväksemme luettu;

1 Kor 1:30. Jumalan vaikutusta on se, mitä te Kristuksessa Jeesuksessa olette. Hänet Jumala on antanut meille viisaudeksi, vanhurskaudeksi, pyhitykseksi ja lunastukseksi. 31. Näin toteutuu kirjoitus: "Joka ylpeilee, ylpeilköön Herrasta."

Ellei ole Jumalan henkeä, ei ole Hänen omansa. Pyhä Henki annetaan jokaiselle uudesti syntyneelle uskovalle;

2 Kor. 3:6. ja hän on myös tehnyt meidät kykeneviksi palvelemaan uutta liittoa, jota ei hallitse kirjain vaan Henki. Kirjain näet tuo kuoleman, mutta Henki tekee eläväksi.

Onko Sapatti kysymys myös tänä aikana ahdasmielinen ja rajoittunut vaatimus? Kuuluuko se vain joillekin lahkolaisille ja juutalaisille? Onko se lakiuskontoa?

Hes. 20:12. Myös sapattini minä annoin heille, jotta se olisi merkkinä liitostamme ja muistuttaisi heitä siitä, että minä, Herra, olen pyhittänyt heidät omaksi kansakseni.

Sapatti on uskovan ja Jumalan välisen liiton merkki. Se on näin ollen aivan kristinuskon ytimessä, sillä olemmehan me pakanakristitytkin tehneet liiton Jumalan kanssa Jeesuksessa.

Niin, mistä lähdinkään tähän saarnaan; laatikosta – paketista. Uskon asioita emme saa pakettiin tässä ajassa, tuskin ikuisuudessakaan, sillä uusia ihmeitä tulee aina eteen ja uusia ulottuvuuksia pelastus suunnitelmaan. Hyvä niin. Uskova jos kuka voi kasvaa yhä suuremmaksi ihmiseksi, sillä hänen esikuvansa on ikiaikojen Jumala. Usko, joka voi näyttää ahdasmieliseltä ei sitä todellisuudessa ole. Uskon kautta ymmärrämme elämää paljon syvemmin, opimme tuntemaan itsemme paremmin ja osaamme suhtautua lähimmäisiimme oikeudenmukaisemmin ja armollisemmin ym.

Ef. 3:17. Näin Kristus asuu teidän sydämissänne, kun te uskotte, ja rakkaus on elämänne perustus ja kasvupohja. 18. Silloin te kykenette yhdessä kaikkien pyhien kanssa käsittämään kaiken leveyden, pituuden, korkeuden ja syvyyden, 19. ja voitte tajuta Kristuksen rakkauden, joka ylittää kaiken tiedon. Niin Jumalan koko täyteys valtaa teidät. 20. Jumalalle, joka meissä vaikuttavalla voimallaan kykenee tekemään monin verroin enemmän kuin osaamme pyytää tai edes ajatella,  21. olkoon ylistys seurakunnassa ja Kristuksessa Jeesuksessa kautta kaikkien sukupolvien, aina ja ikuisesti. Aamen.